Viikonlopun jälkeen

Viikonloppuna kävimme läheisillä syysmarkkinoilla. Markkinarinkelin ja metrilakun lisäksi löysin kangasta, josta voisi syntyä ensimmäiset Tilda-askarteluni. Minulla on Tilda-kirjoja jo jonkin verran, mutta vielä en ole ehtinut ommella yhtään hahmoa, mutta jospa nyt ennen joulua saisin jotakin aikaiseksi....

Samalla reissulla käväisin ostoksilla uudistuneen kukkakaupan sisustusosastolla ja yllätyin iloisesti. Löysin mukavaa lahjapaperia tuleville synttäreille, yhden lasikoristeen lisää kokoelmaani sekä lokerikon, jota olin katsellut jo jossakin nettikaupassa. Lokerikko on aika pieni ja se laitetaan talomme seinään vesipisteen viereen. Lokerikkoon sujautetaan harjat yms pienet vesiletkutarvikkeet maasta lojumasta.

Monessa blogissa on viime aikoina valiteltu ettei vielä alettaisi jouluhössötystä. Joulu on kuitenkin jo mielessäni. Kohta pitäisi kaivella vanhat joululehdet kaapista, postilaatikkoon tippuu pian ensimmäiset joululehdet, mielessä pyörii jo kaikenlaiset jouluaskartelut ja joululahjatkin olisi mukava saada hankittua ajoissa. Erityisen innolla odotan Unelma-kirjakerhon Lämmin Joulu-kirjaa saapuvaksi ja ensimmäisiä lehtien joulukuvia: uusia ideoita, kauniita kuvia, inspiraation lähteitä. Tosi asia kuitenkin on, että jos jotakin aikoo lapsiperhearjen keskellä saada valmiiksi, olisi pian aloitettava. Ei sinne jouluun kuitenkaan enää niin pitkää aikaa ole.

jouluisaa tunnelmaa viime vuodelta

Emännille

Löysin kirpputorilta hauskan kolmen kirjan paketin Emännän tietokirjoja parilla eurolla. Hymy nousee herkästi suupieleen kirjoja selaillessa. Osa asioista on jo vanhanaikaisia. Vai mitä olette mieltä näistä lattianpesijän polvityynyistä... Onneksi lattioiden peseminen on nykyään jo helpompaa eikä maassa tarvitse konttailla.

Kirjoissa on tietoa laidasta laitaan, tietoa löytyy niin pöydän kattamisesta, jään nostosta, kaljanpanosta, jalkojen oikeasta asennosta istuttaessa kuin pikkulasten hoidostakin.

Hyödyllistäkin tietoa löysin, asioita joilla varmasti tai melko varmasti teen joskus jotain. Tuota pullan letitystä neljällä en muista ikinä. Kirjoissa oli myös paljon erilaisia vanhoja käsityötekniikoita ja -malleja, joita voisin tulla vielä tarvitsemaan.

Osa tiedosta on todella vanhentunutta, onhan kirjat vuodelta 1950. Esimerkiksi näitä ensiapuohjeita ei kannata enää noudattaa...

Mutta tästä kahvipaussista olen samaa mieltä, sen me "emännät" tarvitsemme päiväämme virkistämään.

Joulua odotellessa...

Alkuviikosta meillä oli yöpakkasia ja ilma tuntui jo kovin talviselta. Tuolloin mittari näytti aamulla -5 c, ja nyt loppuviikosta sitten satoikin vettä ja ilma oli masentavan syksyinen. Innostuin laittamaan ulos vähän kanervia ja havuja. Sammalta ja havuja kävin keräämässä jo viikonloppuna metsäretkelläni. Kylläpä auto tuoksuikin jouluiselta ajellessani kotiin havujen kanssa.

Mikähän siinä muuten on, että heti kun on vähänkin pakkasta, niin tulee tosi jouluinen olo. Varsinkin ensilumen sataessa maahan minulla on usein jouluisempi olo kuin itse jouluna. Käykö muille niin?


Joulua ajatellen tilasin myös Villa Harmoniesta ihania glögimukeja, ihastuin niihin heti kun näin. Samalla tilasin vähän sinkkijuttuja sekä kauniin joulupallon alkavaan kokoelmaani. Oltaisiinpa jo lähempänä joulua niin voisin alkaa lämmitellä glühweinia. Joulutortuistakin yksi päivä haaveilin, johon mies sanoi, että jos odotettaisiin edes marraskuulle... höh.

Sienimetsään

Viikonloppuna voisi suunnistaa taas sienimetsälle. Korin pohjalle voisi etsiä vaikka rouskuja. Niitä on ollut tänä vuonna kummallisen vähän, mutta jos edes sienisalaattitarpeet jouluksi saisi. Voi, kun olisikin vielä kauniin aurinkoinen sää, niin mikäs syksyisessä metsässä olisikaan tarpoa. Metsästä löytyy kuitenkin yksi ällötysten ällötys, jota inhoan yli kaiken; hirvikärpäset. Olisikohan jo niin, että olisivat löytäneet oman hirvensä, ettei meitä ihmisparkoja tarvitsisi kiusata...

Esikoisen kanssa olemme innokkaasti syksyn aikana tutkineet komeita kärpässieniä. Kovasti ollaan vannotettu ettei niihin saa koskea ja peloteltu sairaaloilla.... Tosi upean värisiä nuo kyllä ovat ja niitä ollaankin sitten kotona piirrelty ja askarreltu. Eilen ulkoillessa huomasimme, että nyt sienten väri on haalistunut jo ihan olemattomiin.

Aurinkoista viikonloppua!


edit. Syyssää oli aamuisen sateen jälkeen kuitenkin syksyisen kaunis, sienisalaattitarpeet jouluksi ja ylikin kerätty, hirvikärpäsiä kaksi...

Kahvikuppeja (taas)

Kuopuksen puolivuotiskahvit juotiin viime viikonloppuna. En ottanut kahvikupeista silloin kuvia, mutta nyt laittaessani niitä takaisin kaappiin napsin kuvia kauneimmista (eli miltei kaikista...).

edit. Voi pöh, tulivatpahan kuvat nyt hassusti yhteen pötköön... Yritin saada kuvat vierekkäin, mutta ei onnistunut...

Omenoita

Ah, ihanaa omenien aikaa! Meillä ei ole vielä omia omenapuita, mutta toivon, että jonakin päivänä olisi. Varsinkin vanhat omenapuut ovat niin tunnelmallisia.... Mies kävi esikoisen kanssa poimimassa vaarin puista omenoita, niitä onkin tänä vuonna paljon. Leivoin omenapiirakkaa vieraille ja esikoinen oli, kuten aina, innokas ja hyvä apulainen.

Omenaista viikonloppua!

Kahvikuppikokoelma

Vanhojen Arabian keltaisten kahvikuppien kokoelmastani pyydettiin kuvia. Valitettavasti kupit ovat tällä hetkellä kaapissa piilossa ja vähän huonosti kuvattavissa. Käytämme kuppeja erityisesti juhlissa ja joskus harvoin muistan ottaa kupit esille päiväkahveille. Pian on kuopuksen puolivuotispäivä ja esikoisen 3-vuotissynttärit ensi kuussa, joten silloin kupit pääsevät taas käyttöön. Jospa muistaisin ottaa niistä parempia kuviakin sitten.

Kupit olivat ennen vanhassa vitriinikaapissa lasiovien takana esillä, mutta möin kaapin ja niin meni niiden esilläpitopaikkakin. Haluaisin kupit kyllä esille, mutta en tiedä vielä minne ja miten. Autotallissamme kunnostusta odottaa kaksiosainen vanha kaappi, jossa on umpiovet, mutta yläosan oviin voisi ehkä saada lasit, jolloin kupeille olisi siellä paikka, olisivat näkösällä, mutta kuitenkin pölyltä suojassa.