Toiveita

Maria pyysi jonkin aikaa sitten kuvia meidän talomme pohjapiirustuksesta ja ajattelin ne nyt esitellä (klikkaa suuremmaksi). Talomme näyttää hieman erilaiselta oikeasti, mutta huonejako ainakin on tuollainen kuin kuvissa. Keittiön ja kodinhoitohuoneen kaapit ovat hiukan erilailla, eteisessä ja makuuhuoneissa ei ole kiinteitä kaappeja, työhuoneessa on pariovet sekä paikalleen rakennettu komero ja portaiden alla meillä on kodinhoitohuoneessa säilytystilaa, siinä kai ne suurimmat erot alkuperäiseen suunnitelmaan.

Jo "pienenä" piirtelin talojen pohjia ja katselin talokirjoja innokkaana. Oli siis selvää, että suunnittelisin itse talomme pohjapiirustusta. Mietimme auringon kiertoa tontilla, kulkureittejä ja mitä haluamme talolta. En halunnut käyntiä keittiöstä kodinhoitohuoneeseen, saunatilojen ikkunoita julkisivun puolelle, halusin puuverhoillun perinnetalon, jonka saunassa on ikkuna. Monet suunnitelmani olisivat tulleet liian kalliiksi, mutta tämä pohja sopi valmiiseen talomalliin. Talomme on ulkoa Vieska-talojen Kiurunkannus pienin muutoksin. Oli hassua äsken katsella aikaisempia suunnitelmia, olisiko joku huone toiminut jotenkin toisin paremmin, miltä tuntuisi asua siinä edellisen suunnitelman talossa. Jos nyt alkaisimme rakentaa, suunnittelisin joitakin asioita toisin, mutta olen tähänkin taloon kokonaisuudessaan aika tyytyväinen.

Maissi laittoi minulle jo marraskuussa haasteen, jossa pitää paljastaa yksi kohta kodissaan, joka ei itseä miellytä tai joka ottaa itseä jollain tapaa päähän. Eniten talossamme ärsyttää "pienet" keskeneräisyydet, jotka johtuvat osittain siitä, että halusin talostamme hiukan vanhan oloisen. Rakennusajan alkuaikoina lähdin ystäväni kanssa katsomaan erästä vanhaa remontoitavaa taloa, jossa oli myytävänä joitakin vanhoja huonekaluja. Siellä olikin myös kaupan vanhoja ihania väliovia, koska talon remontoijat halusivat laittaa taloonsa uudet ovet.

Minä sitten rakastuin parioviin, joissa oli ihanat ruutuikkunat. Koska talomme väliseinät olivat vielä rakentamatta ja oviaukot tekemättä, me hassut sitten ostimme kasan ovia koko taloon hyvin edullisesti. Edelleen osa ovista on kunnostamatta, ne ihanat pariovet odottavat vieläkin maalia päälleen samoin kuin yläkerran käyttämättömän makuuhuoneen ja vaatehuoneen ovet. Yläkerrassa ovien virkaa hoitavat väliaikaisesti verhot. Me saimme ovet edullisesti uusiin oviin verrattuna, mutta onhan niiden kunnostamisessa ollut hommaa eikä kaikki sujunut ongelmitta. Ovien karmeja piti kaventaa, olivathan ne olleet paksuissa hirsiseinissä. Kavennuksen jälkeen ne olivat niin kierot, että päätimme teettää uudet karmit. Mielestäni ovet tuovat kuitenkin taloomme mukavaa vanhaa tunnelmaa, vaikkakin ne ovat vähän kierot, narisevat ja käyttäytvät niin kuin vanhat ovet käyttäytyvät. Tässä kuvassa alakerran vessan ovi ja oikealla olevaan aukkoon on tulossa joskus ne ihanat pariovet...

Toinen ärsytys on se, että kuistimme on vieläkin kesken, listoja puuttuu ja puolipaneelissa on vielä pohjamaali.

Maatuska kyseli viime vuoden puolella lähikuvaa talomme ikkunan puitteista. Vielä ehdin valoisan aikaan ottamaan niistäkin kuvia, tässä saunan ikkuna.

Viikonlopun puuhia

Perjantai-iltana, lasten käytyä nukkumaan, herkuttelimme Fonduella. Nam! Samalla muistelimme mukavaa neljän vuoden takaista Sveitsin reissua. Silloin olimme vielä kaksin. Haluaisin ehdottomasti nähdä joskus Alpit myös kesällä ja muutenkin reissata ympäriinsä. Matkustelu vain on nyt hiukan erilaista kahden pienen lapsen kanssa, rahareikiä löytyy kotoakin ja kotiäidin rahoilla ei hirveästi reissata. Olemme kuitenkin huomanneet, että jo pienet reissut tässä lähellä sekä kotimaassa piristävät mieltä. Lapsille löytyy elämyksiä läheltäkin ja he ovat onnellisia jo pienistä yksinkertaisista retkistä.

Lauantaina ulkoilimme koko perhe kirpeässä pakkasessa. Lunta ei ole paljonkaan, mikä on kyllä tylsää. Onneksi nyt sentään ollaan pakkasen puolella. Viikolla teimme tytön kanssa hiekkakakkuja (tammikuussa!) kun ulkona ei voinut oikein muutakaan puuhata.

Kävelyllä tutustuimme myös ensimmäistä kertaa läheiseen maitolaituriin ja päätimme, että sinne voisimme tehdä joskus eväsretken.

Leppoisaa sunnuntaita, me lähdemme vielä mummolaan.

Keittiössä tuoksuu herkut

Viime päivinä on tehnyt ihan mielettömästi leipoa. On tehty yksi MudCake sekä Pätkiskakku, eilen leivottiin pullaa ja sunnuntaina tehtiin esikoisen kanssa kauralastuja. Kauralastujen leipominen meinasi tyssätä leivinjauheen puuttumiseen, olimme käyttäneet viimeiset Pätkiskakkuun. Mies joutui leivinjauheostoksille ABC:lle kun perheen naisväki ei voinut odottaa seuraavaan päivään. Leipominen on kivaa, en tykkää niinkään tehdä ruokaa, onneksi mies hoitaa sen puolen.

Tämä sää masentaa... Nyt pitäisi olla tammikuun mukavat pakkaspäivät. Ulkona on liukasta, lumet kadonneet, sää masentavan harmaa ja jäälyhdyistä on enää hassut muodostelmat jäljellä. Ja esikoista harmittaa kun lumiukot ovat sulaneet eikä pääse hiihtämään. Haluan kunnon talven tai jo kevään tänne!

Joulun loppu

Loppiaisena lämmittelin vielä glögiä ja leivoin torttuja. Tänä jouluna näitä herkkuja onkin maisteltu paljon, varsinkin kun minulla vihdoin on niin ihanat glögilasit, joista juomaa tarjoilla.

Mies on innostunut tekemään pihalle jäälyhtyjä. Ne ovat kyllä tosi kauniita. Nyt meilläkin on ollut niin paljon pakkasta, että ne valmistuvat tosi nopeasti. Esikoinen on tehnyt lyhtyjä omassa pienessä ämpärissään ja ne ovatkin välillä päässeet ihan umpijäähän kun ovat unohtuneet ulos.

Esikoisen kanssa askarreltiin ikkunaan lumihiutaleita. Tuli tosi hauskoja. Sakset pysyvät jotenkuten kädessä ja äiti joutui hieman auttamaan. Lapsen hiutaleista tuli mielestäni kuitenkin paljon kauniimpia kuin aikuisen, johtuisikohan siitä, ettei lapsi suunnittele ennalta millaisen hiutaleen haluaa tehdä.

Joulukuusi lähti meiltäkin ulos perjantaina ja samalla siivottiin vihdoin loputkin joulukoristeet pois. Punaista meillä on silti edelleen ja joitakin jouluvaloja yms. Monet ovat hankkineet tulppaaneja kotia koristamaan ja niin tein minäkin. Ehkäpä ne täyttävät joulun jättämää tyhjää aukkoakin. Minusta ainakin tuntuu niiiiiin tyhjältä kun joulujutut ovat poissa, ennen kuin silmä taas tottuu.

Mukavaa viikonlopun loppua!