Väkästelyjä

Tämä postaus minun pitänyt kirjoittaa jo ajat sitten. Olin alkukeväästä rautalankakurssilla ja siellä aloitin tekemään tätä rautalankakurkea. No, nyt vasta se sitten valmistui ja sai paikkansa pihaltamme.

Rakastan ylikaiken isoja lintuja, varsinkin kurkia ja joutsenia. Kevät ja syksy onkin ihanaa aikaa kun saa nähdä näitä uljaita lintuja. Keväällä pari kurkea vietti aikaa läheisellä pellolla ja oli hauska istuskella lasten kanssa hiekkakasalla kuunnellen kurkien ääntelyä. Kurki- tai joutsenparven lentäessa talomme yli juoksemme yleensä ulos niitä katsomaan, ovatkohan muut näin hassuja? Alkuvuodesta vierailimme Luonnontieteellisessä museossa ja sielläkin oli kurkia. Paikka oli muutenkin tosi mukava ja esikoinen viihtyi Suomen luonnosta kertovassa näyttelyssä tosi hyvin.

Myös tällaisia otuksia on ilmestynyt pihallemme:


Nyt on aikaa vietetty paljon pihalla. Puuhaa olisi vaikka kuinka paljon jos vaan aika riittäisi kaikkeen....

Multasormin,

Tänään on...

... herätty aikaisin.
... ulkoiltu kylmässä kevätsäässä. Missä lämmin kevät viipyy?
... kitketty rikkaruohon alkuja istutusalueilta. Niitä puskee koko ajan lisää...
... tutkailtu josko kukkapenkistä nousisi ylös jotain viime syksynä istutettua. Jotain vihreää on iloksemme näkynytkin.

... katseltu pikkuisia taimia ja pohdittu tuleekohan niistä mitään...
... puhalleltu saippuakuplia.
... tanssittu.
... lakattu ja koristeltu kynsitarroin äidin ja tyttären kynnet. "Ihania", huokaili tyttö.

... ihmetelty ikkunasta ja ulkona traktorin kevätpuuhia. Poika on haltioissaan tuijotellut pellolle.
... katseltu puutarhakirjoja.
... nukuttu kaikki päiväunet.
... kikateltu.
... mietitty mitä kaikkea pihalle seuraavaksi hankitaan.

... leivottu iltapalapiirakka.
... lauleskeltu.
... suunniteltu kesälomaa.
... taisteltu nukkumaanmenosta.
... nautittu herkkuja lasten mentyä nukkumaan.

Ihan mukava päivä.

Hyvää Äitienpäivää!

Vappua!

Hui, olenpas ollut tosi laiska blogin kirjoittelija... Aika on mennyt viime viikkoina siivillä. Tuntuu, että ohjelmaa on ollut tosi paljon ja nyt kevään aikana olen vähän töissäkin, joten ylimääräistä aikaa ei tunnu olevan. Pari postausaihettakin on mielessäni, mutta niistä sitten toiste. Harmikseni, en ole ehtinyt kunnolla muidenkaan blogeja lukemaan, saati sitten kommentoimaan.

Vappu meillä meni oikein mukavasti. Siihen kuului munkkien paistoa ja siman juontia, ilmapallojen puhaltelua ja serpentiinin repimistä, tortilloja, foliopallojen ihmettelyä, vapputorilla käyskentelyä, ensimmäisten irtojätskien syöntiä, grillausta, aurinkoa ja tuttavien tapaamista. Mukavaa. Tämä vappu jää erikoisesti mieleen siitä, että esikoinen pelkäsi hirmusti ilmapallojen räjähtelyä, kuopus söi ensimmäisen munkkinsa suurella ruokahalulla ja oppi hetkittäin seisomaan ilman tukea. Ehdottomasti parasta näissä kotivapuissa on lasten aidon riemun seuraaminen.

Ja sitä sokeriahan on taas kaikkialla....