Matkakertomusta

Nyt viimein matkakertomusta Kreikan matkastamme. Olimme siis Apollomatkojen viikon reissulla Lefkaksen saarella. Lefkaksen saari sijaitsee ihan Kreikan mantereen vieressä, Joonianmerellä, Korfun eteläpuolella ja sinne on siltayhteys mantereelta. Saarella asuu yhteensä n. 24 000 asukasta. Hotellimme oli pieni mukava Captain Stavros, jossa perheellämme oli käytössä kaksikerroksinen kaksio. Tykkäsin hotellista kovasti, se ei ollut liian iso, henkilökunta oli mukavaa ja hotellissa oli tosi rauhallista, viihtyisää ja siistiä. Aamupala oli joka aamu miltei samanlainen ja ei kauhean erikoinen, parasta oli kuitenkin kreikkalainen jogurtti hunajan kanssa.

Asuimme Nidrissä, joka on pieni n. 2000 asukkaan kylä. Nidrissä on kaksi pääkatua, satamakatu, jossa oli paljon ravintoloita sekä pääkatu, jossa oli paljon "turisti"kauppoja. Nidrin satamasta lähtee laivoja lähisaarille, mutta me emme merelle tai lähisaarille tällä kertaa lähteneet.

Vuokrasimme koko viikoksi auton käyttöömme. Ensimmäinen päivä meni kuitenkin Nidriin tutustuen, siellä kävellen ja uiden pikkukivisellä Nidrin rannalla. Kävimme syömässä Nidrin keskustassa ensimmäiset kreikkalaiset ruokamme Ola kala nimisessä paikassa. Ruoka oli tosi hyvää, souvlakia ja lammaspataa. Kaikkialla pöytään tuotiin ensin leipää, jota tyttökin oppii syömään oliiviöljyn ja suolan kanssa. Nidrissä ollessamme hieman häiritsi se, että useimmissa ravintoloissa osattiin hiukan suomea ja niin täälläkin. Myös osassa kaupoistakin kansallisuutemme tunnistettiin ja ostosten jälkeen tuli selkeästi "kiitos".

Toisena päivänä suuntasimme Vasilikin rannalle, joka on tunnettu hyvänä surffauspaikkana. Vesi oli aivan uskomattoman kirkasta. Söimme lounaan Vasilikin kylässä. Meille oli taas hiukan opettelua lounaan syöminen myöhään noin kello 14-15.  Siesta-aika Kreikassa on n. 15-17.

Lasten nukkuessa autossa ajelimme kohti länsirannikkoa, josta löytyy upeita rantoja. Matkalla kohti Porto Katsikia pysähdyimme näköalapaikalla, josta näki alas Egremnin upealle rannalle.

Porto Katsikin rannan sanotaan olevan yksi Kreikan kymmenestä kauneimmasta rannasta ja todella hienoa siellä olikin. Alas rantaan meni pitkät rappuset ja maisemat alhaalla olivat jylhät.

Paluumatkalla pysähdyimme syömään Ionio nimiseen tavernaan. Ruoka oli taas tosi hyvää, maisemat terassilta kauniit ja lapsia viihdytti kasa leluja sekä keinut. Täällä söimme ensimmäisen kerran kreikkalaista salaattia ja moussakaa.

 
Toivottavasti saan jatkettua matkakertomusta pian. Nettiyhteytemme on nimittäin ollut viime aikoina hiukan ailahtevainen ja siihen alkaa mennä jo hermot...

Terkuin,

Lomalta palattu...

Terveiset aurinkoisesta ja lämpimästä Kreikasta!

Matkakertomusta tulosssa siis piakkoin....

Syysterveisin,

Syksy

Nyt on selvästi syksy. Nautin kurkien huudoista metsän takana, syksyn tuoksusta ja aurinkoisista päivistä. Poika oli aivan innoissaan kun puimurit pörräsivät pelloilla. Näistä sateisista säistä en nyt niin tykkää, mutta luovathan nämäkin omanlaisensa tunnelman. Sadesäällä olisi ihana käpertyä viltin alle lueskelemaan kirjaa (tai blogeja). Olin viikon sairaslomalla ja tietokonekin reistaili, joten teidän muiden blogeihin en ole päässyt kunnolla viereilemaan. Onneksi sairastelut on nyt sairasteltu, sillä meidän Kreikan reissu lähestyy....

Viime viikonloppuna nautimme ihanista päivistä ja mukavan lämpimistä illoista. Hämärissä illoissa on mukavaa sytytellä kynttilöitä terassille, varsinkin kun viime viikonloppuna tarkeni istuskellakin pitkään ulkona. Voi, kun tällaisia syksyisen lämpimiä iltoja olisi enemmän.

Terasin kattoon virittelin kynttelikön, johon ripustelin mm. vanhoja haarukoita sekä valot. Lapset olivat hiukan kummissaan ja ihmettelivät kovasti mitä äiti on kattoon ripustanut, kun siellä vielä oli raastinkin!

Huomenna on syyskuu!

Valkosipuli-saksanpähkinäpasta

Löysin tämän Valkosipuli-saksanpähkinäpastan ohjeen joskus alkukesällä Kodin kuvalehdestä. Nyt olemme tehneet tällä ohjeella ruokaa jo monta kertaa, on niin yksinkertaista ja herkullista. Saksanpähkinöiden lisäksi tai tilalla olemme käyttäneet myös muita pähkinöitä ja pähkinäsekoituksia.

Valkosipuli-saksanpähkinäpasta

4 annosta

400 g täysjyväspagettia
1 kokonainen valkosipuli
3 rkl voita
2 rkl öljyä
1 dl saksanpähkinöitä
½ tl suolaa
1 dl raastettua parmesaani- tai pecorinojuustoa
1 ruukku rucolaa

1. Keitä pasta suolalla maustetussa reilussa vesimäärässä. Tällä välin kuori ja halkaise valkosipulinkynnet. Kuumenna paistinpannulla voi ja öljy. Lisää valkosipulit ja saksanpähkinät. Paista 4–5 minuuttia, kunnes valkosipulinkynnet ovat pehmenneet ja kullankeltaisia. Älä ruskista, muuten valkosipulinmaku muuttuu kitkeräksi. Ripauta joukkoon suolaa.

2. Valuta pasta lävikössä. Kaada pasta tarjoilukulhoon ja sekoita joukkoon valkosipuli-pähkinäseos, raastettu parmesaanijuusto sekä huuhdotut rucolan lehdet. Sekoita ja nauti heti. 

(ohje Kodin kuvalehti)

Valkosipulisin terveisin,

Arvonnan voittaja

Tadaa, uuden emalikyltin voittaja on vihdoin selvillä. Onnettarena toimiminen oli aikas jännää puuhaa.

Hartaan sekoittelun jälkeen, korista nousi Piian nimi. Onneksi olkoon! Laita Piia sähköpostiosoitteesi minulle profiilistani löytyvään osoitteeseen, niin laitan osoitteesi eteenpäin Ramsignille. Kiitokset myös kaikista juttuaiheista, toteuttelen niitä vähitellen.

Vanhenin muutes eilen. Tapahtuman kunniaksi leivoin Britakakun, jota en kyllä ole pitkään aikaan tehnyt, liekö koskaan. Väliin laitoin mustikoita. Hyvää tuli, maistuisi varmasti myös mansikka- tai vadelmatäytteellä.

Brita-kakku

Pohja

125  g	margariinia tai voita
1  dl	sokeria
3	keltuaista
1,5  dl	vehnäjauhoja
2  tl	leivinjauhetta
1  dl	maitoa

Marenki

3	valkuaista
1,5  dl	sokeria
1  tl	vaniljasokeria
1  dl	mantelilastuja

Mustikkatäyte

2dl Flora vispiä

sokeria + vaniljasokeria maun mukaan

mustikoita

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen joukkoon. Vatkaa kunnes valkuaisvaahto pysyy kulhossa vaikka kulho käännetään ylösalaisin. (Kun vatkaat ensin valkuaiset, voit samoilla vatkaimilla jatkaa pohjan tekemistä, eikä vatkaimia tarvitse pestä välillä.)

Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon keltuaiset. Lisää sekoitetut kuivat aineet vuorotellen maidon kanssa.

Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Esipaista 175 asteessa 10 minuuttia.

Lisää esipaistetun pohjan päälle valkuaisvaahto ja mantelilastut. Paista 175 asteessa vielä 15 minuuttia tai kunnes pinta on kauniin ruskea. Anna jäähtyä.

Vatkaa Flora vispi vaahdoksi ja mausta sokerilla. Leikkaa pohja kahteen osaan. Nosta toinen osa tarjoiluastiaan, levitä täyte päälle ja ripottele päälle mustikoita. Laita toinen levy kanneksi. Ja sitten herkuttelemaan!

 Aurinkoista sunnuntaita kaikille!

Pihalla

Tein alkukesästä parin kasvimaalaatikon viereen vanhoista tiilistä yttimaan. Sieltä on voinut napsia tuoreita yrttejä pitkin kesää. Laventelikin viihtyy nyt siinä jotenkin.

Ensi vuonna pitää kuitenkin tälle "puutarha-alueelle" tehdä jotain. Nurmikon leikkaus on laatikoiden  ja yttikaaren vierestä vaikeaa ja ne häviävät nurmikon keskelle. Ehkä alueelle voisi tehdä lisää kasvimaalaatikoita ja aluetta rajata jotenkin. Nyt ympärillä on pari punaviinimarjapensaan alkua sekä pari vadelmaa, joista toinen ehti jo kesällä kuivua... Tällä hetkellä ne kaikki tönöttävät vain keskellä nurmikkoa. Kahden kasvimaalaatikon ympärillä on kuorikatetta, mutta haluaisin katteeksi jotain jalallekin mukavempaa, pyöreitä kiviä tai vaikka vain kivituhkaa.

Alkukesästä jatkoin myös yläpihalta tulevaa kivipuroa. Ehkä sitten joskus alhaalla voisi vielä olla pieni vesiaihe. Alas on myös suunnitteilla jonkinlainen huvimaja, joka toteutetaan sitten joskus. Tuota mustaa putkeakin pitäisi vielä lyhentää ja jotenkin maisemoida puroon :)

 Mukavaa, huomenna on perjantai!

Ja huomenna arvotaan, vielä ehdit osallistua....

Retkellä

Viime viikolla, pakerrettuani ensin päivän töissä, lasten ja miehen vietellessä vapaapäivää, teimme retken paikalliselle vuorelle. Ylöspäin nouseminen oli helpottunut viime vuodesta, jyrkille nousuille oli tehty portaita ja polkuja päällystetty kivituhkalla.

Maisemat ylhäältä olivat kauniit.Vuoren laella söimme eväitä ja ihastelimme maisemia sekä kuuntelimme hiljaisuutta.

En uskaltanut mennä kauhean lähelle vuoren reunaa, lapsiakin vannotin pitämään kädestä kiinni. Hui!

Pienet seikkailut työpäivän jälkeen ovat kivoja, varsinkin kun ihan läheltä löytyy mukavia retkikohteita.

Retkeillään!