Synttärijuhlaa ja joulun tuntua

Sunnuntaina esikoinen täytti neljä vuotta. Meidän pieni iso tyttö... Synttärijuhlia vietettiin isolla joukolla, vilinää ja vilskettä siis riitti. Tarjolla oli suolaisia piirakoita, aurajuustosarvia, mutakakkua kera limepassionkermavaahdon, täytekakkua, prinsessapipareita, suolatikkuja ja vaahtokarkkeja. Esikoinen osallistui ensimmäistä kertaa itse kakun koristeluun ja hyvin onnistui.

Ja jos kohta oppisi jo sen, että ennen synttäreitä on turha siivota kauhean tarkasti kun niitä murusia tulee kuitenkin ihan hirveästi...

Maanantaina tulikin sitten kunnolla lunta. Ja voi sitä riemua! Suksia ja pulkkia ei vielä kaivettu esiin, mutta kaikkea muuta kyllä. Jo viime viikolla meillä satoi hiukan lunta ja silloin ei esikoinen meinannut pystyä katsomaan aamun lastenohjelmiakaan kun piti vahtia ettei lumi vaan sula.


Ja tämän lumimäärän jälkeen tulikin sitten ihan jouluinen olo. Niin käy kyllä aina kun lunta tulee ensimmäisen kerran. Jouluoloa lisäsi vielä se, että aamun lastenohjelmissa tuli joulujakso ja joululaulut jäi soimaan päähän, tilaamani Mailegin tontut saapuivat ja puuhastelin työn alla olevan joulukalenteritontun parissa. Marraskuuta kyllä odottelen kovasti, että pääsen vaihtamaan vähitellen vähän jouluisempaa ilmettä kotiin, lämmittelemään glögiä, paistamaan torttuja....

Joulua jo odotellen,

Lyhty

Aamut ovat olleet viime aikoina kylmiä ja sääkin viime päivinä tosi myrskyisää. Esikoinen totesi, että "puut tanssii", kun ajelimme kotiin mummolasta ja katselimme huojuvia koivuja. Tänään veimme vihdoin kesäkalusteita sisälle ja laitoimme pihaa vähitellen sellaiseen kuntoon, että talvi saa tulla.

Nyt on iltaisin ihana polttaa kynttilöitä. Tämän lyhdyn ostin eilen ja se löysi paikkansa takan vierestä. Enää pitää odotella seuraavia PartyLitekutsuja, että pääsisi ostelemaan lisää mausteisia tunnelmakynttilöitä kesäisten raikkaiden tuoksujen tilalle.

Tunnelmallisin terveisin

Uusi viikko jo puolessa

Viime viikonloppuna juhlimme mummoni 80v-syntymäpäiviä. Tämän voileipäkakun tein juhliin tarjottavaksi. Kaikenlaista herkkua olikin tarjolla kun tarjottavien tekoa oli vähän jaettu eri ihmisille. Minulla on vielä kaksi mummoa elossa ja harmillisen vähän heidän luonaan ehtii käymään, vaikka asuvat ihan lähellä. Heillä on sellaista tietoa, jota haluaisi säilyttää tuleville sukupolville. On mielenkiintoista kuulla millaista oli ennen, muistoja Karjalasta, mummon nuoruudesta tai äitini lapsuudesta. On oikeasti myös käsittämätöntä kuinka mummoni elämän aikana maailma on muuttunut. Voikohan se muuttua yhtä paljon minun elämäni aikana?


Ulkona olisi vielä pihahommia vaikka kuinka paljon. Haalin uusia istutettavia alennusmyynneistä ja nyt tuntuu ettei ole aikaa miettiä niille sopivaa paikkaa tai istuttaa niitä... Kanervia laitoin tuomaan vähän väriä pihalle. Korit ovat uusia hankintoja parin viikon takaiselta pääkaupunkiseudun kyläilyltä kun käväisimme Koiramäen pajutallilla.


Syksyn myötä myös illat ovat täyttyneet ohjelmalla. Tänä syksynä vedän muutamia kansalaisopiston kursseja, joihin menee kaksi iltaa viikossa. Kahtena iltana on lapsosten muskarit ja itsekin ilmoittauduin ompelemaan. Viime viikolla olin ekaa kertaa ja olipas ihanaa ommella kun kukaan ei häirinnyt, aika kului siivillä ja apukin oli lähellä. Valmiita töitä esittelen sitten täällä kun saan jotain valmiiksi.

Aurinkoisen syksyisiä päiviä toivotellen,

Syksyä

Huomenna on jo syyskuu. Kesä on mennyt todellatodella nopeasti. Minulle on ollut taas totuttelua alkaa käyttämään sukkia, kulkisin niin paljon mieluummin paljain jaloin ja sandaaleissa. Viime viikolla kaiveltiin jo varaston kätköjä, mietittiin mitä vaatteita lapsille tarvitsee hankkia syksyksi ja talveksi, soviteltiin pipoja, myssyjä ja haalareita. Pikkuveli saa tällä kertaa kulkea talven isosiskon vanhassa haalarissa, vaikka onkin hiukan punasävytteinen ja isosiskolle mahtuu vielä vanha haalari. Olen tottunut ostamaan haalarit kotikutsuilta ja sinne olen taas huomenna suuntaamassa, ainakin hanskatäydennyksiä tekemään.

Kesäkukatkin ovat jo aika raasun näköisiä, niinpä tänään kävin ostelemassa hiukan terassin kaunistusta. Tuli heti ihan syksyinen olo.

Näistä maksaruohoista tykkään tosi paljon. Ovat kauniita koko kesän ja kohta kauniin punaisia.


Tämä omenakuva on viime vuodelta vaarin pihalta. Nyt näyttää omenasato jäävän laihaksi, puissa on vain muutamia omenia.


Viikonloppuna kiertelimme Loviisan Wanhassa wara parempi -tapahtumassa. Vanhat talot ovat niin tunnelmallisia ja ihania.... Lapset olivat mukana, joten tuli kierreltyä paljon myös talojen pihoja. Ja voi, miten ihania puutarhoja olikaan! Samanlaisen tunnelman kun saisi joskus vielä uuteenkin pihaan...

Haaveillen,

Elokuuta

Elokuun alussa kävimme tutustumassa pariin läheiseen kotiseutumuseoon. Lapset tykkäsivät, tutkittavaa oli paljon ja oli niin ihana aistia menneen ajan tunnelmaa. Varsinkin tämän kuvassa olevan museon pihapiirissä oli rauhallisen pysähtynyt tunnelma. Vanhan talon tuoksussa ja tunnelmassa on niin sitä jotakin. Näiden retkien jälkeen ollaankin kovasti luettu Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoja, esikoisesta on mukava kuunnella ja kyllä siinä itsekin kovasti oppii samalla. Ensi kerralla osaa kertoa itsekin sitten enemmän vanhoista asioista.

Elokuussa ollaan myös paistettu muurikalla lettuja,

kerätty vadelmia ja sieniä,

ja käväisty lasten kanssa Tukholmassa.

Tukholmasta ostin nämä pienet kupit ja lautaset. Ne tulevat sitten joskus leikkimökkiin, kun saamme sellaisen tuohon pihallemme.


Kirpputoreiltakin olen tehnyt pitkästä aikaa löytöjä. Löysin tämän pienen Arabian kynttilänjalan

sekä emalikipon odottelemaan myöskin tulevaa leikkimökkiä.

Lempeitä elokuun päiviä toivotellen,

Kesäreissuja

Kesän aikana olemme tehneet pieniä retkiä tässä lähellä. Tässä tulee vähän yhteistä matkaraporttia kun en aiemmin ole ehtinyt näistä kirjoitella.

Orimattilan kotieläinpuisto alkaa kohta olla joka kesäinen retkikohteemme. Vaikka asumme aika maalla ei lapset silti tule nähneeksi kovinkaan paljoa erilaisia eläimiä. Puiston mukavimmat eläimet taisivat olla kanit, kissanpennut ja koiranpennut, mutta yhtä paljon riitti ihmeteltävää lehmissä, lampaissa ja poroissakin. Omat eväät maistuivat ja välillä saattoi purkaa energiaa leikkipaikalla.


Lappeenrannan hiekkalinnan aiheena on tänä kesänä satulinna. Satamassa riittikin ihmeteltävää niin laivoja kuin hiekkaveistoksia ja tuttuja hahmoja katsellessa. Alueella oli myös huvilaitteita, leikkimökkikylä, iso hiekkalaatikko omille hiekkalinnoille ja kaikenlaista muuta mukavaa kuten kukkopillimaalausta. Ja kun Lappeenrannassa oltiin niin pitihän sitä tietysti käydä vedyt ja atomitkin syömässä, namnam.


Tykkimäki on mukava paikka niin pienille kuin isoillekin. Meidän ollessa huvittelemassa ei laitteisiinkaan tarvinnut kovasti jonotella, varsinkaan pienten omiin, joita Tykkimäessä myös on kiitettävästi. Tähän hurjimpaan laitteeseen minua ei olisi saanut millään, minulle riitti perinteinen karuselli ja jo Kouvola-pyörä tuntui yläilmoissa liian hurjalta...


Viime viikonloppuna käväisimme miehen työpaikalla ja siellä riittikin lapsille ihailtavaa ja pöristeltävää. Työpaikkavierailun jälkeen suuntasimme kohti Ruotsinpyhtäätä. Keli muuttui matkalla harmiksemme sateiseksi, mutta sade piti onneksi taukoja niin emme perillä aivan kokonaan kastuneet.

Ensin kävin tutustumassa Eija Klaucken ihanaan puutarhaan. Mukaan tarttui paljonpaljon ideoita. Englantilaistyyppinen puutarha oli aivan ihana! Puutarhassa oli mukava seikkailla ja siellä riittikin paljon tutkittavaa ja käynti oli todellinen elämys.

Lopuksi kiertelimme vielä Strömforsin ruukkialueella, kahvittelimme Pajakahvilassa ja kiertelimme aitoissa olevissa putiikeissa. Ah, niin kaunista ja tunnelmallista!

Kylläpä Suomestakin löytyy paljon nähtävää ja koettavaa!

Lomailuterveisin,

Vaaleanpunaista

Löysin tietokoneelta pari viikkoa sitten napsittuja kuvia ja huomasin, että pihaltamme löytyy aika paljon vaaleanpunaisia kukkia. Kuvia katsellessani osui silmiin myös vuosi sitten otetut pihakuvat. Niitä katsellessani vasta tajusin kuinka kasvit ovat sittenkin vuodessa kasvaneet ja uusia kasveja on tullut lisää. Olisikin hyvä muistaa ottaa välillä myös kuvia pihasta, jolloin saisi uskoa siihen, että vaikka kasvit näyttävät edelleen vielä jotenkin säälittävän pieniltä, kasvavat ne koko ajan...

Kuvien myötä mukavaa alkavaa viikkoa!