perjantai 28. lokakuuta 2011

Merenneitosynttärit

Viime viikonloppuna meillä vietettiin merenneitosyntymäpäiviä. Eskarilaisella oli ensimmäiset kaverisynttärit ja juhlia suunniteltiin ja odotettiin hartaasti. Pikkuveljen vesirokko aiheutti jo paniikkia, mutta jouduimme vain edelliseksi viikonlopuksi suunnitellut sukulaissynttärit siirtämään tälle viikonlopulle, joten koko viikonloppu menikin sitten juhliessa.


Kutsukortit askartelimme simpukan muotoisiksi ja kotia koristamaan ompelin Tilda-kaavoilla meriaiheisen ketjun; simpukoita, merihevosen ja meritähtiä. Pöydällä oli koristeena simpukoita ja sileitä matkamuistokiviä sekä kattoon ripustelimme sinisiä ilmapalloja ja hopeista serpentiiniä.


Ompelin myös kaikille pienille merenneidoille pyrstöt, jotka juhlavieraat saivat viedä juhlien päätyttyä muistoksi kotiin. Juhlimassa oli myös pari poikaa ja he saivat merirovohatut ja silmälaput.


Ohjelman keksiminen juhliin oli ehkä kaikkein hankalinta. Huomasimme, että ohjelmaa pitää olla, ettei meno mene liian villiksi. Toisaalta vapaa leikkiminen ja synttärisankarin huoneen tutkiminen ja leluilla leikkiminenkin on tärkeää. Onneksi netistä löytyi leikki-ideoita ja osa ideoitiin kesken juhlien.

Juhlat aloitimme lahjojen avausleikillä pullonpyörityksen tapaan. Juhlijat istuivat maassa ja päivänsankari pyöritti pulloa. Se, johon pullo osoitti antoi lahjan. Synttärisankari avasi lahjan, sitä ihasteltiin ja seuraavaksi lahjan antanut sai pyörittää pulloa. Kun kaikkien lahjat oli avattu tutkittiin pulloa ja huomattiin, että se olikin pullopostia. Viimeiseksi lahjan antanut sai avata pullopostin. Pullossa oli viesti merenneito Marielalta, joka kertoi, että ilkeä mustekala on vienyt Marielan valtikan. Mustekala oli luvannut antaa valtikan takaisin jos hän saisi 12 simpukkaa. Mariela pyysi lasten apua simpukoiden etsimisessä. Olin piilottanut pahvisia simpukoita ympäri olohuonetta ja niitä sitten innolla etsittiin ja laskettiin joko oikea määrä olisi täynnä.

Kun 12 simpukkaa oli löytynyt toimitin simpukat mustekalalle, joka antoi lupauksensa mukaan valtikan takaisin. Seuraavaksi oli vuorossa valtikan asettelua merenneidon käteen sokkona aasinhäntä-leikin tapaan.

Välillä syötiin ja sitten tuli taas viestiä Mariela merenneidolta, jolla olisi viesti lapsille kunhan he ensin suorittaisivat pari tehtävää. Tehtävänä oli pantomiiminä esittää erilaisia tekemisiä, joita olin viestiin valmiiksi kirjoittanut (esim luistella, hiihtää, syödä, nukkua, kirjoittaa, potkia palloa...). Yksi esitti ja muut arvasivat, oikein arvannut sai esittää seuraavan tehtävän jos halusi. Lapsilla oli hauskaa ja lopuksi innostuttiin itsekin keksimään esitettäviä aiheita.

Kun tehtävä oli suoritettu lapset saivat viestin merenneidolta, joka kiitteli kovasti lapsia avusta ja kertoi, että lapset saisivat kiitokseksi mennä kalastamaan Säihke-merelle. Vuorossa olis siis ongintaa. Lapset saivat Ariel-aiheisen pussin, jossa oli karkkihelminauha, kala- sekä merenneitoaiheisia tarroja (tai merirosvo) ja sormuksia.

Tällä kertaa tilaisin synttäreille tarvikkeita Confetista. Sieltä löytyi onginta-pussit, sormukset, kertakäyttölautasia, sokerimassa kakun päälle yms. Kätevää kun kaikkea sai tilattua yhdestä paikasta, varsinkin kun tuntuu, ettei ole aikaa lähteä täältä maalta ostoksille kauemmas.

Juhlissa lapsille oli tarjolla prinssinakkeja ja pieniä lihapullia, suolakaloja ja suolatikkuja sekä porkkana- ja kurkkutikkuja. Kakkua en lasten juhliin tehnyt vaan meillä oli jäätelöbaari, josta lapset saivat tehdä mieleisensä jäätelöannoksen kastikkeineen ja strösseleineen. Lisäksi oli pipareita, kaupan pakastealtaan tuulihattuja ja nameja.

Seuraavan päivän sukulaissynttäreillä oli sitten kakkuakin merenneitoteeman mukaisesti. Kakun välissä oli mansikoita ja appelsiinimarmelaadia sekä valkosuklaa-kerma-tuorejuustotäytettä. Täyte oli omaan makuuni ehkä liiankin makea, joka johtui käyttämästäni vaniljatuorejuustosta, tuorejuusto olisi voinut olla siis maustamaton.


Huh, on noissa synttäreissä oma järjesteleminen, vaikka ostin kaupasta myös paljon valmista. Mukavaa kuitenkin oli ja päivänsankari oli onnellinen.

Viimeisiä syyslomapäiviä viettelemme, alkuviikosta käväisimme Tukholmassa ja siitä sitten seuraavassa postauksessa.
Terkkusin,

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Matkakertomusta 2

Matkakertomus jatkuu...

Kolmantena päivänä ajoimme Lefkadan kaupungin satamaan syömään. Tarkoitus oli mennä syömään Nidrin ja Lefkadan välissä olevaan kehuttuun pitsapaikkaan, mutta se ei ollutkaan vielä päivällä auki.

Lasten taas nukkuessa autossa ajoimme kohti Kathisman rantaa. Tällä kertaa reitti oli mutkainen ja välillä ihan oikeasti pelotti. Onneksi liikennettä pienillä teillä ei ollut miltei ollenkaan. Ajelimme yleensäkin vain kartan punaisilla ja keltaisilla teillä, mutta selvästikin kartan keltaisilla teillä oli eroja. Valkoisella merkatut tiet olisivatkin olleet aikamoisia kinttupolkuja... Kathisman rannalla oli isoja aaltoja ja tämä oli lapsista pelottavan hauskaa. Aaltoja oli tosi hauska juosta karkuun.

Illalliselle ajoimme Agios Nikitakseen, joka sijaitsee lähellä Kathismaa. Pieni tunnelmallinen paikka.

Seuraavana päivänä ajelimme etsimään taas uutta rantaa. Nyt ajoimme ihan Nidrin lähelle Desimin rannalle. Vesi oli taas uskomattoman kirkasta. Vuorilla ukkosti, mutta rintama ei tullut lähemmäs. Illalla Nidrissä satoi muutamia pisaroita parin minuutin ajan. Muuten koko reissussa ei sitten satanutkaan, aurinko porotti yli kolmenkymmenen lukemissa.

Viidentenä päivänä ajelimme saaren eteläosaan etsimään taas mukavaa uimapaikkaa. Kävimme katsomassa pienen Kastrin rannan, mutta se oli niin kivinen, että päädyimme läheiselle Amouson rannalle. Hyvä ranta tämäkin.

Päiväuniaikaan ajoimme Mikros Gialoksen kylään. Ranta näytti täälläkin tosi kauniilta. Ruoka oli Kreikassa tosi hyvää, mutta täällä söimme tavernassa, joka tarjosi valitettavasti koko reissun huonointa ruokaa...

Illalla ajelimme saaren länsipuolelle Exanthian kylään syömään ja katsomaan auringonlaskua. Ruoka oli täällä tosi hyvää ja niinpä päivän huono ruokakokemus unohtui. Paikka oli tosi kaunis ja tunnelmallinen. Illan aikana tuli hiukan kylmä ja täällä olisi tarvittu niitä matkaan pakattuja pitkähihaisia...

Ja auringonlasku oli kaunis, vai mitä sanotte?

Kuudentena päivänä  tutustuimme saaren pääkaupunkiin Lefkadaan. Täällä oli paljon enemmän ostosmahdollisuuksia kuin saaren muissa kylissä.

Kävimme uimassa Lefkadan kupeessa sijaitsevalla Ammoglossan rannalla. Rannalla oli tosi tuulista ja alueella harrastetaankin paljon leijasurffausta.

Ja illalla söimme Nidrin satamassa sijaitsevassa Mamma Miassa, joka on selvästikin turistipaikka ja tämän kyllä huomasi niin hinnoissa kuin tarjoilijoiden käytöksessä. Alkuun tuotiin ilmaiset Ouzot mitä ei missään muualla tehty. Reissussa tietoisesti välttelimme turistipaikkoja ja yhdenkin kerran emme menneet tavernaan, jossa oli suomalainen ruokalista.

Viimeisenä päivänä ajelimme vielä käymään mantereen puolella Pargassa. Ihana romanttinen paikka, olisi voinut olla pidempäänkin!


Lefkaksen saari oli kaunis vehreä saari, jossa oli yllättävän paljon nähtävää. Paljon jäi vielä näkemättä, mukavia rantoja, pieniä kyliä niin vuoristossa kuin rannoillakin. Auto oli ehdoton reissussa, liikkuminen oli helppoa ja muuten ei kyllä olisi tullut niin paljon kierreltyä ja nähtyä. Me olemme sellaisia, että reissussa haluamme nähdä ja kokea, emme voisi koko lomaa makailla uima-altaalla, vaikka pidemmällä lomalla sekin voisi olla mukavaa. Rannat olivat mahtavia ja ruoka ihanaa, souvlakivartaat, tzatziki, pitaleivät, kreikkalainen salaatti... Suosittelen kohdetta lämpimästi!

Nyt ulkona sataa ja tuulee, joten toivottavasti nämä kuvat lämmittävät mieltä. Äsken täälläpäin salamoi ja ukkosti! Seuraavaksi kirjoittelen teille tytön synttärijuhlista, joita odotetaan ja valmistellaan innolla viikonlopuksi. Aiheena on tällä kertaa merenneito ja pientä ohjelmaa pitäisi vielä keksiä... Ideoita otetaan siis vastaan!

Terkuin,